keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Karmit kainalossa

Tässä vaiheessa projektia sitä toivoo, että kaikki sujuisi ilman pienimpiäkään ongelmia ja viivästymisiä. Väsyttää ja odottaa jo niin kovasti, että kaikki olisi valmista. Pääsisi jo muuttamaan.
Mutta niin vain niitä ongelmia tulee eteen. No, sanottakoon heti, että ei mitään isoja. Aika pieniä oikeastaan, mutta kun tässä vaiheessa ei siis jaksaisi niitä pieniäkään.

Kuten nyt vaikka tällä viikolla meidän liukuovien asentaminen."Laitetaas noi liukuovet nyt kun tuo (pienin) nukkuu. "  Kuvitelmana tietysti on, että eihän siinä kauan mene. Mutta kun menee. Ei mene ovi paikoilleen, ei sitten millään. Niinpä me tutkimme ohjekirjaa melkein suurennuslasilla, kiipeämme eestaas tikkailla tiirailemaan, mistä se kiikastaa. Kiroillaan ja hikoillaan. Ja tottakai lapsi herää.

Tällä viikolla tökki myös sisäovien asentaminen. Hieman hassussa paikassa ollut ilmastointiputkihan aiheutti joskus keväällä sen, että yhtä seinää jouduttiin hieman siirtämään. Tämän takia ovia ei nyt sitten saatukaan avautumaan suunniteltuun suuntaan. Toinen suunta ei tietysti tullut kysymykseenkään, joten siinä sitä oltiin. Mitäs  nyt tehdään? Piip.

Onneksi. Oi onneksi, ongelmat ovat meidän projektissa toistaiseksi (ja toivottavasti loppuun asti!!)  olleet vain melko pieniä ja kiroilemisen ja huokailujen jälkeen ratkaistavissa. 8) Ja mikä parasta, ne hetket, kun harmittaa, unohtuvat, kun asiat ratkeavat ja saa nauraa vedet silmissä. Niin kuin minä tänään.

Liukuovi saatiin paikoilleen. Piti tirkistellä vielä vaan enemmän, että mistä se nyt kiikasti. Seuraavan oven kohdalla tietää jo missä on oltava tarkkana.

Ja ne ovetkin saatiin aukeamaan oikeaan suuntaan, kun saranat (ja karmit, sillä eihän niitä toki yksistään myydä!) saatiin vaihdettua.

Niin että mille nauroin? No, kun näin rakkaan mieheni pyöräilemässä talolle ne kuuluisat karmit kaulassa kainalossa! 8) Kaikkea se joutuukin tekemään! <3 (Luonnollisestikin automme oli minun käytössäni)

Tässä olis kuva, jos olisin naurultani pystynyt tilanteen kuvaamaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti